Viimeiset pari päivää ovat olleet mielenkiintoisia täällä. Ensin oli presidentin virkaanastumistilaisuus ja heti seuraavana päivänä miljoonat ihmiset marssivat eri puolilla maailmaa kyseistä presidenttiä vastaan ja naisten oikeuksien puolesta. Meidänkin piti mennä marssimaan eilen, mutta nukuimme pommiin joten varsinainen marssi jäi meiltä väliin. Mielenosoittajia kuitenkin näkyi ympäri kaupunkia ja vielä illallakin vastaan tuli koteihinsa palaavia ihmisiä kyltit käsissään. Olisi ollut hienoa olla osa tuota joukkoa!
Mielenosoituksen sijaan me kuitenkin matkasimme köysirataa pitkin Roosevelt Islandille ja saimme nähdä Manhattanin taas ihan uudesta näkökulmasta. Maisemat olivat upeat! Ja kyyti oli vielä maksuton, kun meillä on kuukausilippu metroon. Roosevelt-saarella hyppäsimme bussiin, jonka oli määrä kuljettaa meidät Roosevelt-muistomerkille, mutta sehän menikin väärään suuntaan ja lopulta päätimme hypätä pois kyydistä. Olimme istuneet bussissa ehkä vajaan vartin, takaisin metroasemalle pystyimme kävelemään alle kymmenessä minuutissa. Ei kovin kannattava kyyti siis…
Itse muistomerkki oli vaikuttava, siellä olisi viihtynyt pidempäänkin. Mutta suuntasimme takaisin köysiradalle auringon alkaessa laskea. Hemuli pääsikin istumaan ikkunan viereen muiden lasten kanssa naamat menosuuntaan, kyllä oli lapsilla hauskaa. Ja pimeän laskeutumisen jälkeen maisemat vasta upeat olivatkin!
Tänään kävimme Queensissa PS1-museossa. Tuo museo oli minun toiveeni, se kun ei ole koskaan vielä jättänyt kylmäksi. Nyt mitään hirveän ihmeellistä ei jäänyt mieleen, paitsi Sascha Braunigin ihan mielenkiintoiset maalaukset ja Mark Leckeyn hauska kaiutinhuone, jossa kaiutinpinoista tuli ikään kuin omia ihmisiään, jotka ääntelivät keskenään omalla kaiutinkielellään (tai niin minä sen tulkitsin).
Tänään oli myös lapsilla vähän vaikeampi päivä, mutta kai niitäkin tarvitaan. Jotenkin hurjalta tuntuu, että enää seitsemänä aamuna heräämme ja keskustelemme, mitä tänään tehtäisiin. Mutta onhan se nyt kokonainen viikko kuitenkin, ja to do -listakin alkaa näyttää aika hyvältä. Paljon ei ole enää ennalta suunniteltua tehtävää. Julle käy tapaamassa yhtä professoria ja me suunnittelimme vielä teollisuuskaupunki Patersonin-vierailua jollekin päivälle. Aika paljon on ehditty tekemään näiden kolmen viikon aikana, vaikka ollaankin oltu liikenteessä vauvan ja uhmaikäisen kanssa.
